Kokemuksia Keski-Euroopasta, osa 1: Bernkastel-Kues, Trier ja Luxemburg

Tämä on uuden matkablogisivustoni avauskirjoitus. Tarkoituksenani on jatkossa kirjoitella tänne eripituisia raportteja matkoistani siten, että kirjoituksista löytyisi aina jokin elämää suurempi tai pienempi idea tai oivallus. Tämä ensimmäinen kirjoitukseni tähän blogiin on kuvaus matkastani perheeni kanssa Keski-Euroopaan. Olen myös päättänyt jakaa kirjoituksen osiin (todennäköisesti kolmeen), joten tässä siis osista ensimmäinen.

Alun perin aikomus oli pakata auto täyteen jo Suomessa ja ajaa Ruotsin ja Tanskan läpi Saksaan ja siitä edelleen Ranskaan, pääkohteena Pierre & Vacances Port-Bourgenay lomakeskus (Village Club) Länsi-Ranskassa, Atlantin rannikolla. Hetken aikaa eri vaihtoehtoja tutkittuani, tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ajo Ruotsin ja Tanskan halki on liian puuduttava, joten päädyimme lentoihin Hampuriin, jossa auton vuokraus ja sitten ajaminen Ranskaan.

Lento Hampuriin sujui Finnairin Embraer-koneella hyvin ja pian päästiin autovuokraamon tiskille. Netin eri vaihtoehdoista olin päätynyt Advantage-vuokraamon tarjoukseen. Varattuna piti olla keskikokoinen tila-auto (VW Touran, Ford C-Max tai vastaava) ja hinta reilusti edullisempi kuin muilla vuokraamoilla. Vuokralle työnnettiin kuitenkin farmarimallinen Chevrolet Nubira, jonka pian ristin Nuhapumpuksi. No, viisihenkinen perhe ja matkatavarat mahtuivat kuitenkin ihan hyvin autoon, joten ei muuta kuin matkaan.

Sen kuitenkin tämän lukijoille varoituksen sanasena totean, että mikäli aiotte ajaa pitkiä matkoja vuokra-autolla, älkää hatkahtako Advantagen edullisiin hintoihin: Autot eivät ole sieltä parhaimmasta päästä, varsinkaan pitkiä ajomatkoja ajatellen. Meidän Nubirassamme oli lisäksi alla talvirenkaat (kitkat) ja niissä liian alhaiset paineet. Tämä on jo merkittävä turvallisuusriskikin! Mikäli sen sijaan aiot pyöriä enemmän samoilla nurkilla, Advantagen edulliset hinnat saattavat hyvinkin olla paras vaihtoehto.

Ensimmäinen yöpymisemme oli Hotel Moselpark Eventresort, Bernkastel-Kues –nimisessä pikkukaupungissa, Mosel-joen rannalla. Hotelli on virallisesti neljän tähden hotelli ja kaikin puolin ihan ok, tosin paikat ovat hieman kuluneet ja päivityksen tarpeessa, mutta kuitenkin kunnossa ja siistit. Palvelu oli hyvää ja ystävällistä ja aamiainen poikkeuksellisen laadukas.

Katso oheinen lyhyt videopätkä Bernkastelista.

Aamulla kävin sitten juoksulenkillä läheisessä metsässä, jossa oli runsaasti juuri sopivia metsäteitä lenkkeilijöille ja kävelijöille. Lenkki Keski-Eurooppalaisen metsän siimeksessä oli ehdottomasti hieno kokemus! Oli todella piristävää lenkkeillä erilaisessa ympäristössä kuin missä yleensä lenkkeilen. Näinkin pienellä asialla voi saada aikaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tämän blogiosion oivalluksena ja vinkkinä olkoon: Hyppää välillä pois normaaleista rutiineistasi. Voit pienillä ja yksinkertaisillakin muutoksilla saada todella antoisia uusia elämyksiä!

Bernkastel-Kuesista matka jatkui sitten muutaman kymmenen kilometrin päähän Trieriin, Saksan vanhimpaan kaupunkiin, missä pysähdyimme hetkeksi shoppailemaan ja vain tallustelemaan keskustan kävelykadulle.

Trieristä matka jatkui vanhaan ”kotikaupunkiini” Luxemburgiin, jossa asuin 1990-luvun alkupuolella runsaan vuoden verran. Oli mielenkiintoista palata kaupunkiin n. 20 vuoden jälkeen ja todeta kuinka paljon siinä ajassa kaupunki olikaan ehtinyt muuttua – ja toisaalta, kuinka paljon se olikaan säilynyt ennallaan. Luxemburg on edelleenkin kiehtova paikka, etenkin kesäaikaan. Suosittelen lämpimästi.

Katso oheinen videopätkä Luxemburgin Grundista:

Muutama tunti Luxemburgissa käyskenneltyämme (ja yhden vanhan kollegani tavattuamme) jatkoimme matkaa kohti seuraavaa yöpymispaikkaamme, Ranskan Troyes:ta. Neljän tähden hotellin jälkeen majoituimme sitten aivan toisenlaisessa hotellissa: Accor-ketjun F1-hotellissa.

F1 – tunnetaan myös paikoin vanhalla nimellään Formule 1 – on äärimmäisen pelkistetty budjettiluokan hotelli, jossa WC:t ja suihkut ovat käytävien varrella hotellivieraiden yhteiskäytössä. Olen joskus aiemmin vuosia sitten yöpynyt Formule 1:ssä, mutta tämä kerta taisi jäädä viimeiseksi. Huoneet ovat ahtaat ja askeettiset ja aamulla vessaan joutui hieman jonottamaan. Vaikka hinnat ovatkin edulliset ja huoneet sinänsä siistejä, taidan olla jo liian vanha ja mukavuudenhaluinen tuohon askeettisuuteen. Lisäksi aamiainen on sanalla sanoen surkea: patonkia, voita, marmeladia, mehua ja kahvia. Ei sillä pitkälle pötki.

Koska saavuimme Troyes:han melko myöhään ja olimme jo innokkaita pääsemään varsinaiseen määränpäähämme Pierre & Vacances:n Port Bourgenayn lomakylään, jäi Troyes:han tutustuminen meiltä väliin ja lähdimme sen sijaan ajamaan hetikohta aamiaisen jälkeen kohti Atlantin rannikkoa. Mutta siitä sitten matkakertomuksen toisessa osassa.