Kokemuksia Keski-Euroopasta, osa 3: Pariisi, Disneyland Paris, Ostbevern ja Hampuri

Kolmen matkustuspäivän ja viikon lomailun Port-Bourgenay:ssä jälkeen (ks. edelliset blogini Kokemuksia Keski-Euroopasta, osa 1 ja osa 2) oli aika ottaa ”nuhapumppu” taas alle ja lähteä ajamaan takaisin kohti Hampuria.

Ensimmäisenä määränpäänä oli Pariisi. Ajomatka sujui maksullisia (ja melko hintavia) moottoriteitä pitkin varsin joutuisasti ja kirjauduimme iltapäivällä Pariisin ulkopuolella, Villepintessä, sijaitsevaan Première Classe -hotelliin. Première Classe oli minulle uusi tuttavuus, mutta tiesin sen yhdeksi budget-hotelliketjuksi, nettisivujen mukaan hyvin samanlaiseksi kuin Accorin Etap-hotellit, eli siis hyvin pelkistetty sisustus, mutta huoneissa kuitenkin omat WC:t ja suihkut.

Vastaanottovirkailija oli hieman tympeän oloinen nainen, mutta sisäänkirjautuminen sujui kuitenkin suhteellisen joutuisasti. Pieneksi ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että kummankaan huoneemme avainkortit eivät toimineet. Vastaanottovirkailija hieman epäili, että en vain osannut käyttää avainta, mutta suostui hetken keskustelun jälkeen kuitenkin koodaamaan avaimet uudelleen. Tämän jälkeen ne toimivatkin ongelmitta.

Huoneet eivät olleet hääppöiset, mutta sängyt osoittautuivat melko mukaviksi. Koska tiedossa oli, että emme tulisi hotellissa muuta aikaa viettämään kuin vain nukkumisen ajan, huoneet välttivät tarpeisiimme. Kamat sisään kannettuamme hyppäsimme nimittäin takaisin autoon ja lähdimme katsomaan miltä Pariisi näytti Ranskan itsenäisyyspäivänä (14.7.). Siitä tunnelmia oheisessa videossa.

Myöhemmin saimme televisiosta kuulla (ja nähdä), että Eiffel-tornin ympäristössä oli järjestetty massiivinen ulkoilma-disco, mikä selitti poliisien ja mellakka-aitojen suuren määrän.

Seuraavana päivänä oli vuorossa reissun kohokohta, ainakin lasten mielestä: Disneyland Paris. Vähäravinteisen kahvi & patonki -aamiaisen jälkeen olimme Disneylandin porteilla juuri sopivasti paria minuuttia ennen puistojen aukeamista (klo 10) ja pääsimme nopeasti kokeilemaan uuden Walt Disney Studios -puiston laitteita ilman sen kummempaa jonotusta. Uuden puiston laitteista erityisesti Rock 'n' Roller Coaster starring Aerosmith saa minulta hyväksynnän, eikä The Twilight Zone Tower of Terror:kaan yhtään hullumpi ollut. Nuorimmat viihtyivät hyvin myös Car Race Rally:ssä.

Suurin osa hieman yli 13-tuntisesta Disneyland-päivästämme sujui kuitenkin ”perinteisessä” Disneyland-puistossa mm. Space Mountainissa, Big Thunder Mountainissa ja Indiana Jones and the Temple of Peril -laitteissa hurjastellen. Ilmeisesti koska päivä oli osittain sateinen (ei tosin pahasti), ei laitteisiin joutunut jonottamaan juuri 45 minuuttia pidempään, mikä oli ihan hyvä arvo aikeisempien kertojen jopa yli kahden tunnin jonotuksiin verrattuna. Päivän päätti illan pimetessä taas kerran suuri Disney-kulkue. Takaisin hotellissa olimme siinä puolenyön kieppeillä.

Tämän blogikirjoituksen vinkkinä suosittelen lukijoita hyödyntämään seuraavalla huvipuistokäynnillään erästä varsin tehokasta NLP-tekniikkaa, ankkurointia. Huvipuiston laitteissa, kun koet hurmion hetkiä tai muita hauskuuden tunteita, ankkuroi me itseesi myöhempää käyttöä varten. Itse tein niin, että aina kun koin näitä hauskuuden tunnehuippuja, puristin vasemman käteni peukalon ja etusormen sekunniksi tai pariksi yhteen, rakentaen näin noille tunteille kinesteettisen ankkurin. Nyt, vielä muutaman päivän jälkeenkin, aina kun puristan nuo sormet yhteen, koen saman fyysisen tunteen valtaavan koko kehoni. Tällä tavoin voin siis koska tahansa tästä eteenpäin muuttaa kehoni tunnetilaa vain puristamalla vasemman käteni peukaloa ja etusormea yhteen! Hauskaa.

Disneylandiä seuraavana päivänä oli edessä reissun pisin ajorupeama: vajaan 700 km:n matka Ostbeverniin Sakaan, sisältäen pikapysähdyksen Brysselissä.

Landhotel Hof Beverland on mielenkiintoinen neljän tähden hotelli keskellä maaseutua, hieman Münsteristä koilliseen. Hotelli on kunnostettu design-tyylillä osittain vanhaan navettaan (tai vastaavaan) ja tarjoaa varsin tyylikkään ympäristön yöpyä. Palvelu oli ystävällistä ja tehokasta, huone tilava (vaikka meillä oli huoneessamme viisi täysimittaista ja mukavaa sänkyä) ja aamiainen maittava ja laadukas.

Aamulenkin juoksin tällä kertaa peltojen ja niittyjen välissä pieniä maalaisteitä pitkin, ennen reissumme viimeistä etappia: vajaan 300 km:n ajomatkaa Hampuriin, missä vietimme ensin muutaman tunnin Spitalerstrassen kauppoja kierrellen ja sen jälkeen Hard Rock Cafessa maittavasti syöden.

Illalla kello seitsemän jälkeen oli sitten vuorossa lento takaisin kotiin.